Oppi ja päämäärä

Kaksi
luonnon-
järjestelmää

Henkikipinä-
atomi

Lectorium Rosicrucianumin oppi perustuu ’kahden luonnonjärjestelmän’ käsitteeseen. Ensinnäkin on luonnonjärjestelmä, jonka tunnemme, joka käsittää sekä tämän- että tuonpuoleisen. Kaikki tähän luonnonjärjestelmään kuuluva on syntymän, elämän, kuoleman ja uudelleen syntymisen kierron alaista. Toiseksi on olemassa alkuperäinen jumalallinen järjestelmä. Meidän tuntemamme olemassaolon alue on katoavaisuuden, syntymän, kukoistuksen ja tuhoutumisen alue eli ’dialektiikka’, kun taas alkuperäinen jumalallinen järjestelmä on katoamattomuuden maailma eli ’statica’, jota raamatussa sanotaan ’taivaan valtakunnaksi’. Meillä on viimeinen jäänne staticasta, jumalallinen kipinä tai ’henkikipinäatomi’ latenttina sydämessämme. Monissa etsivissä ihmisissä tämä atomi herättää epämääräisen kaipauksen, eräänlaisen koti-ikävän kauan sitten menetettyä alkuperäistä tilaa kohtaan. Tämä tila on olemista yhtä Isän, Jumalan kanssa kuolemattomuuden valtakunnassa.
 

Sisäisen
Kristuksen
herääminen

Eräs Lectorium Rosicrucianumin päämääristä on tiedottaa ihmisille kaipauksen tunteen todellisesta alkusyystä ja selittää paluun välttämättömyys jumalalliseen luonnonjärjestelmään prosessissa, jossa Henki syntyy uudelleen (Joh. 3:8). Tämän Johannes opetti esim. Nikodemokselle. Uudestisyntymisprosessin eli ’transfiguraation’ mahdollistaa päivittäinen kuoleminen, josta Paavali puhuu (1 Kor. 15:31). Vanha luonto (minätietoisuus) kuolee ja jumalallinen luonto, sisäinen Kristus, herää. Lectorium Rosicrucianum ei pelkästään opeta tätä prosessia, vaan auttaa ja tukee oppilaita heidän pyrkimyksessään toteuttaa se omassa elämässään.
Transfiguristiset
ohjeet
Lectorium Rosicrucianumin opettamat ohjeet sisältyvät kaikkien suurten uskontojen opetuksiin. Esimerkiksi käsitteet: kaksi luonnonjärjestelmää, jumalallinen prinsiippi ihmissydämessä ja transfiguraation polku, voidaan raamatussa jäljittää seuraavista sitaateista: ’Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta’ (Joh. 18:36), ’Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä’ (Luuk. 17:21, vanha käännös) ja ’Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi’ (Joh. 3:30).
Ihminen
mikrokosmoksena
Perustavanlaatuinen ruusuristiläiskäsite on ajatus, että ihmisolento on mikrokosmos eli ’pikku maailma’. Se on näkyvien ja näkymättömien ruumiiden järjestelmä, jota ympäröivät magneettikentät ja mikrokosminen taivaankansi eli lipika. Tämä ajatus on yhtenevä hermeettisen aksiomin kanssa, ’niin ylhäällä kuin alhaalla’.
Transfiguraatio-
polun viisi
päävaihetta
  1. Oivallus tämän maisen olemassaolon todellisesta olemuksesta sekä kokemus sisäisenä kutsuna palata takaisin jumalalliseen luontoon.
  2. Aito parannuskaipuu.
  3. Minäkeskeisen itsen alistuminen sisäiselle jumalalliselle kipinälle, niin että parannusprosessi voidaan toteuttaa.
  4. Uusi elämänasenne, joka omaksutaan ja jota toteutetaan spontaanisti sisäisen henkikipinäatomin ohjauksessa. Tämän uuden elämänasenteen tunnusmerkit kuvaillaan esim. vuorisaarnassa.
  5. Täyttymys: herääminen (tai ylösnousemus) alkuperäiseen elämänkenttään.

© 1996-2002 Lectorium Rosicrucianum